Żelaznan kartano

Żelaznon historia alkaa vuodesta 1378, jolloin Saksalaisen ritarikunnan suurmestari Carl von Trieri antoi asiakirjoja, jotka virallistivat omistuksen vaihdon Wodkasta (Woedtke) Żelaznoon (Selaschnow). Vuonna 1437 tällä asutuksella oli Puolan lain mukainen asema. Osiekin seurakunnan kroniikan mukaan 1500-luvun alussa koko Żelazno kuului Żelazińskin suvulle. Vuonna 1575 Żelaznolla, Choczewkon ja Słajkowon ohella, oli feodaalisia etuoikeuksia kahdelle suvulle - Żelaziński ja Rostke. Seuraavina vuosina omaisuus vaihtoi usein omistajaa ja jaettiin jopa kuuteen osaan. Lopullisen yhdistämisen suoritti vuonna 1859 Robert von Milczewski, jonka jälkeläiset hallitsivat Żelaznoa vuoteen 1945 asti. Heidän ponnistelujensa ansiosta ennen vuotta 1900 rakennettiin kartano ja perustettiin puisto. Kartano oli kaksikerroksinen, uusklassista tyyliä, ja sitä ympäröi kaunis puisto historiallisine puineen ja useine ulkorakennuksineen, mukaan lukien paja. Asutuksen laidalla on pieni evankelinen hautausmaa Milczewskin suvun uusgoottilaisella mausoleumilla.